Päihdekuntoutuksen palveluntarjoajat

Tänään tutustuimme päihdekuntoutuksen palveluntarjoajiin.


Kuvan lähde: täältä

A-klinikkaA-klinikkasäätiö on perustettu jo vuonna 1955.
A-klinikat toimivat alueellisesti, valtakunnallisesti ja paikallisesti. Ne toteuttavat ehkäisevää päihdetyötä, voittoa tavoittelematta. Kunnat voivat ostaa palveluita tarpeensa mukaan A- klinikalta.
A-klinikka tarjoaa avopalveluita ja laitoshoitoa ja asumispalveluita (tuettu asuminen, palveluasuminen), sekä sähköisiä palveluita. Avopalveluihin kuuluu mm. A-klinikat, nuorisoasemat, päivätoimintakeskukset ja korvaushoitoklinikat.
Laitoshoitoa on tarjolla mm. Järvenpään sosiaalisairaalassa ja kuntoutumisyksiköissä.

• A- klinikan toimintaperiaatteita:
  - Toiminta perustuu aina vapaaehtoisuuteen; esim. ihminen tiedostaa että hänellä on alkoholiongelma ja hakeutuu itse hoitoon. Ketään ei voida pakottaa, mutta aina voi motivoida ja kannustaa.
  -Toiminta perustuu A-klinikan arvoihin (ihmisarvon kunnitoittaminen, luottamuksellisuus, suvaitsevaisuus ja vastuullisuus)
  -Toiminta on luottamuksellista, työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus
  -Omatoimisuus, ja henkilön itsensä motivaatio hoitaa itsensä kuntoon ja päästä eroon riippuvuuksista.
  - Toiminta on ennaltaehkäisevää ja kokonaisvaltaista; esim. tunnistetaan riskit jotka johtavat päihteiden käyttöön ja minimoidaan ne.
  -Asiakaskeskeisyys; asiakkaan hyvinvointi etusijalla. Tavoitteet asetetaan yhdessä asiakkaan kanssa.
  -Voimavaralähtöisyys; kartoitetaan asiakkaan voimavarat ja suunnitellaan toimintaa niiden pohjalta
  -Toiminta on myös suunnitelmallista ja tavoitteellista sekä laadukasta
  -Myönteisyys ja tulevaisuuteen suuntautuminen (ei keskitytä pääosin nykyhetken ongelmiin ja kurjuuteen vaan ohjataan asiakasta ajattelemaan mitä hän voi tulevaisuudessa tehdä ja saavuttaa jos hän pääsee nyt eroon päihteistä. Tässä muistetaan kuitenkin realistisuus.)
  -Yhteistyö asiakkaan verkostojen kanssa (esim. perhe) ja eri viranomaistahojen kanssa
  -Asiakkaan elämäntilanteen ja elämänhallinnan kartoitus

A-klinikalla on monta toimipistettä eri puolella Suomea. Haminassa on nuorille suunnattu laitosyksikkö Stoppari, joka auttaa mm. päihderiippuvaisia nuoria, jotka ovat kiireellisesti sijoitettuja, huostaanotettuja tai jälkihuollossa. Stoppari on lastensuojelun erityisyksikkö.
Stopparissa on pysäytys- ja arviointiosasto, jossa kartoitetaan hoitoon tulevan nuoren elämäntilanne ja tehdään hoidontarpeen arviointi sekä suunnitellaan mahdollista jatkohoitoa. Nuorelle mietitään yksilölliset tavoitteet hoitojaksolle.
Pysäytyshoito on tarkoitettu kiireellisesti sijoitetuille nuorille sekä huostaanotetuille nuorille (kestää noin 30-60 vrk, jonka aikana nuori liikkuu laitoksen ulkopuolella vain henkilökunnan kanssa). Hoitojakson aikana nuori tekee arjen askareita ohjatusti, sekä nuodattaa yhteistä viikko-ohjelmaa.
Pidennetty pysäytyshoito on tarkoitettu nuorille joilla on tavoitteena selviytyä kotona avohoidon tuella. Nuorella on harjoitteluita kotona tai laitoksessa, joiden aikana selvitetään nuoren motivaatiota ja selviytymiskykyä. Kriisihoitoon voi hakeutua silloin jos nuori-itse/läheinen/sosiaalityöntekijä kokee että nuori tarvitsee lisäapua tai tukea.
Stopparilla on myös kuntoutumisosasto moniongelmaisille ja haasteellisille nuorille. Hoito sisältyy mm. lääkehoidosta, terapioista, perhetyöstä ja omahoitajan kanssa keskustelemisesta. Nuoren ohjelmaan kuuluu mm. työtehtävät, harrastus- ja virkistystoiminta. Toiminnalla tähdätään itsenäistymiseen. Hoidon jälkeen nuori voi siirtyä tuettuun itsenäistymisasumiseen.
Haminassa toimii myös A-klinikka, sekä säätiön päivätoimintakeskus, jossa voi viettää aikaa päihteettä (kahvitella, saunoa, pestä pyykkiä).
Kotkassa toimii myös A-klinikkasäätiö (laitosyksiköt; Katkaisuhoitoasema ja Kuntoutumiskoti, sekä Katkaisuhoito- ja Selviämisasema). Kotkassa sijaitsee myös säätiön Kesärantakoti ja Leporannan palvelutalo, jotka tuottavat tehostettua asumispalveluita ikääntyneille ja muistisairaille, joilla on päihdeongelmaa. Kohtaamispaikka Kipinässä ja Päihdeklinikalla voi saada apua riippuvuuksiin ja mm. opioidikorvaushoitoa.
Kotkassakin on Stoppari -Valkama, josta huostaanotetut tai jälkihuollossa olevat nuoret voivat saada apua.
Karhulassa toimii myös A-klinikka ja säätiön päiväkeskus.
Pyhtäällä on A-klinikka säätiön Kiviniemikoti, jonka asiakkaita ovat ikääntyneet päihdeongelmaiset.

Järvenpään sosiaalisairaala on A-klinikkasäätiön aikaansaannos, ja Suomen ainoa sairaala, joka on erikoistunut riippuvuusongelmaisten hoitoon. Sairaalan toiminta-alue on koko Suomi, eli hoitoon voi hakeutua mistä vain; edellyttäen kuitenkin lähetettä (lähetteen voi saada mm. A-klinikalta, terveyskeskuksesta, mielenterveystoimistosta tai työterveydestä). Hoitoon voi hakeutua erilaisista riippuvuuksista kärsivät ihmiset ja heidän läheisensä.
Katkaisu- ja vieroitushoito on tarkoitettu alkoholiriippuvaisille, ja vieroitushoito sekä lääke- että huumeriippuvaiselle että sekakäyttäjille. Tavoitteena on katkaista kierre ja vakiinnuttaa asiakkaan psyykkinen/fyysinen tila, sekä ohjata jatkohoitoon. Hoito perustuu käypä-hoito suosituksiin.
Sosiaalisairaalasta saa myös päihdekuntoutusta esim. alkoholi- tai huumeriippuvaisille. Perhekuntoutus on tarkoitettu taas päihderiippuvaisille vanhemmille (myös perheet, pariskunnat, yksinhuoltajat ja odottavat äidit). Hoito koostuu tarpeen kartoituksesta, hoitosuunnitelman laatimisesta ja sen toteuttamisesta sekä jatkohoidon tarpeen arvioinnista.

Miten hoitoon pääsee

A-klinikkalle ei tarvitse lääkärin lähetettä, vaan ajan voi varata itse. Useilla klinikoilla on myös päivystysaika, jolloin hoitoon voi tulla ilman ajanvarausta. Palvelut ovat kaikille maksuttomia.
Jos paikkakunnalla ei ole erityisesti nuorille suunnattuja päihdehuollon avopalvelupaikkoja, A-klinikalla hoidetaan myös nuoria.
Järvenpään sosiaalisairaalaan pääsee miltä paikkakunnalta tahansa. Hoitoon hakudutaan lähetteen avulla. Hoitoon ohjaavat A-klinikka, terveyskeskus, sairaala, mielenterveystoimisto, työterveyshuolto ja yksityislääkäri. Hoitokustannuksiin osallistuu kotikunta, joten ennen hoitoon tuloa on selvitettävä maksusitoutumisen saaminen sosiaali- ja terveystoimesta.
Sairaalasta varataan hoitopaikka etukäteen.

Laitoshoidon hinnat	euroa/hpv
Katkaisu- ja vieroitushoito	412
- Huumevieroitushoito suljetussa hoidossa
Päihdekuntoutus (myös perheille)
- Alkoholi- ja monipäihderiippuvuuden kuntoutus sekä lääkeriippuvuuden hoito	300
- Laaja-alainen päihdekuntoutus (2 dg potilaat), opioidiriippuvuuden hoidot	412
Lääkkeetön yhteisöhoito	248
- Terapeuttinen yhteisöhoito, peliriippuvuuden kuntoutus

AA-TOIMINTA

AA-toiminta on tarkoitettu alkoholismista kärsiville miehille ja naisille. Se on ryhmä, jossa jokainen voi kertoa omia kokemuksiaan ja mahdollisesti auttaa toisia selviämään siitä.
AA-toiminnan jäseneksi ei ole muita vaatimuksia kuin halu lopettaa juominen. Toiminta on omavaraista avustuksien pohjalta, joten jäsenmaksuja ei ole.

AA-ryhmät
Ryhmät kokoontuvat noin kahden tunnin mittaisiin palavereihin aikoina ja paikoissa, jotka on ilmoitettu Nimettömien Alkoholistien painetussa ryhmäluettelossa sekä Suomen AA:n internetsivuilla. Lähimmän AA-ryhmän kokoontumis paikat- ja ajat löytyvät Täältä

Ryhmissä on yleensä kiertävä puheenvuoro jolloin jokainen saa kertoa omia mietteitään, kokemuksia ja ilmaista omia tunteitaan, aihepiiriä eikä puheenvuoron pituutta ole rajattu. Kuuntelemisen taito on myös erittäin tärkeää tälläisessa ryhmässä. Omaa puuheenvuoroaan ei ole pakko käyttää, saa myös kuunnella. Ryhmässä käytetään yleensä etunimiä tai ollaan nimettömiä.

Kahdentoista askeleen ohjelma on kokousten henkinen perusta. Se perustuu ensimmäisten alkoholistien selviytymisestä alkoholismista. 12 askelta
Kaksitoista perinnettä muodostuu kokemuksista miten ryhmien olisi hyvä toimia ja miten yhteisö voi säilyttää yhtenäisyytensä. AA:ssa on myös kolme perintöä: toipuminen, yhtenäisyys ja palvelu.
12 perinnettä

Myllyhoito

Myllyhoito on Yhdysvalloista lähtöisin olevan 12 askeleen mukaisen päihdetyön malli. Työote on rekisteröity Suomessa Myllyhoitoyhdistykselle.

Myllyhoito perustuu seuraaviin periaatteisiin:

• Päihderiippuvuus on sairaus
• Päihderiippuvuus on sairautena monivaiheinen, krooninen ja etenevä.
• Päihderiippuvuus ei ole kenenkään syy.
• Alkoholista, lääkkeistä ja huumeista aiheutuvat kemialliset riippuvuussairaudet voidaan hoitaa saman perusohjelman puitteissa.
• Riippuvuussairauksiin liittyvä tiedotus, koulutus ja havahdutus tulee kohdistaa sairastuneen lähiyhteisöstä koko yhteiskuntaan.

Hoitotiimi koostuu koulutetuista, oman kokemuksen omaavista työntekijöistä ja muista ammattilaisista, jotka osallistuvat tasavertaisesti potilaan hoitoprosessiin.

Toiminnan ensisijainen perusta on AA:n 12 askeleen toipumisohjelman ammatillinen soveltaminen hoito- ja kuntoutustyöhön.

Potilaiden perhe ja muu lähiyhteisö huomioidaan hoidossa ja ohjataan tarvittaessa muihin erityispalveluihin sekä läheisille tarkoitettuihin 12 askeleen ohjelmiin.

Hoidon tavoitteena on potilaiden hyvän toipumisen käynnistäminen ja elämänlaadun paraneminen, jota tukee päihteetön elämäntapa ja jatkuva 12 askeleen toipumisohjelmien tuki.

2.- 3.1 etätehtävä

Eli tehtävänä oli mennä kurkkimaan jonkun kaveriryhmän blogia, ja kommentoida heidän aikaansaannoksiaan. Kun luki toisen ryhmän blogia, aloin väistämättä vertaamaan sitä omaan blogiin, ja miettimään miten omaa blogia voisi vielä jotenkin kehittää ja parantaa, sekä sitä onko omassa blogissa kaikki tarpeellinen tieto. Oli myös hauska huomata miten samanlaisesta tehtävänannosta sai niin monenlaisia bloggauksia aikaan. Myös siihen että teksti on helppolukuista ja oikeinkirjoitettua on tosi tärkeä kiinnittää huomiota, jotta lukijan mielenkiinto säilyy loppuun asti, eli myös blogin ulkoasulla on paljon merkitystä. Se, että tekstin tueksi oli liitetty värikkäistä kuvia teki lukemisesta kiinnotavampaa. Kommentoidessa kuitenkin aloin miettimään tuliko asia nyt sanottua niin ettei toinen ota sitä väärin/loukkaannu. Sain itse toisten palautteesta ja kommenteista hyviä ideoita miten omaa blogia voisi vielä kehittää.
Tulevaisuudessa aijon itse kiinnittää enemmän huomiota siihen että asiat on esitetty ytimekkäästi ja selkeästi, sekä ymmärrettävästi.

Kirjoittelee Janette :D

Kavereiden blogin lukemista

Koulussa saatiin tehtäväksi lukea luokkakavereiden blogeja ja samalla tehdä kysymyksia sekä parannusehdotuksia. Blogeja lukiessani huomasin kuinka monesta eri näkökulmasta voi saada tehtyä hyvän blogi tekstin. Moni ajatteli samalla tavalla omissa blogeissa kuin meidän omassa , mutta ilmaisut olivat eri tavalla jokaisella. Minusta toisten blogiin oli vaikea miettiä mitä kysymyksiä ja parannusehdotuksia laittaisi. Muutamaan kohtaan kuitenkin löysin.
Blogissa mitä luin oli selkeää tekstiä ja kerrottu asiat selkeästi. Ja oli mukavaa kun oli laitettu kuvia, ettei ole vain tekstiä.
 Jatkosssa kun kirjoittaa blogia pitää muistaa, että kertoo asian mielenkiintoisesti ja ei kirjoita ohi aiheen.


Terveisin Roosa

Mietteitä toisten blogeista

Saatiin lomalle tehtäväksi lukea toisten ryhmäläisten blogia. Blogiin piti tehdä kysymyksiä sekä tehdä parannusehdotuksia. Minusta toisten blogien lukeminen oli mielenkiintoista ja huomasi kuinka monella eri tavalle tekstiä voi kirjoittaa samasta aiheesta. Tuli myös mieleen, että pitää miettiä kirjoittaessa, että teksti säilyisi kiinnostavana loppuun asti. Toisten blogiin kommentoiminen ja parantamisehdotuksien laittaminen oli yllättävän vaikeaa. Mutta sain kuitenkin kommentoitua ja tehtyä parannusehdotuksia lukemani blogiin. Blogi, jota luin oli tehty selkeästi ja sitä oli helppo lukea.

Terkuin Nelli !

Mietteitä etätehtävästä

Saatiin etäpäiville tehtäväksi käydä lukemassa ja kommentoimassa toisen ryhmän blogia.
Oli jännä huomata miten blogissa luki samat asiat, kuin omassa blogisamme, mutta toisella tavalla kirjoitettuna. Samalla aloin miettimään onko oma blogimme hyvä, löytyykö sieltä samat asiat, onko ne kirjoitettu selkeästi, onko blogimme kiinnostava, lukeeko kukaan blogiamme?
Loppupeleissä saman asian saa kirjoitettua niin monella eri tavalla ettei blogeja kannata käydä vertaamaan toisiinsa. Jokainen on hyvä omalla tavallaan.
Oli vaikea keksiä kysymyksiä ja parannus ehdotuksia toisten blogiin, samalla kävi mielessä, että mitä jos ne nyt suuttuu kun laitoin näin.. Mietin kysymyksiä moneen kertaan, kuullostaako ne nyt järkeviltä vai ei.
Blogi johon kommentoin oli selkeä ja asiat oli selitetty ymmärrettävästi, ulkoasukin oli mielestäni kiva.

-Marika

Mielenterveyskuntoutus- tunnin asiat

Tässä pieni tiivistelmä viimetuntien käsitellyistä asioista.

Tahdonvastaisen hoidon kriteerit (eli milloin ihminen voidaan viedä hoitoon tahdostaan riippumatta)

• Jos hänen todetaan olevan mielisairas; Huom! pitää olla diagnoosi (skitsofrenia, akuutti psykoosi..)
• Jos hän on vaaraksi itselleen/muille, esim. uhkaa omaa/toisen henkeä tai jättää lääkehoidon toteuttamatta
• Kun mikään muu hoito (avohoidon palvelut) eivät enää tule kyseeseen, esim. potilaalla kasvanut itsemurhariski

No miten sitten kaikki nämä mielenterveyspalvelut ja mielenterveyssairauksien hoito on lähtenyt kehittymään yhteiskunnassamme?
Aivan aluksi mieleltään sairaat eristettiin laitoksiin. Ajateltiin että poissa silmistä, poissa mielestä. Tässä oli kuitenkin ongelmana se että usein potilaiden mielenterveyssairaus kroonistui. Sitten vuonna 1990 astui voimaan mielenterveyslaki, jossa on säädetty mm. tahdonvastaisesta hoidosta (nuo edellä mainitut kriteerit) ja mielenterveyspalvelujen järjestämisestä.
Näin pääsi kehittymään nykyinen avohoitojärjestelmä. Tämä mahdollistaa että potilas saa jo varhaisessa vaiheessa mm. keskusteluapua, vertaistukea erilaisissa ryhmissä, ja tehokasta lääkehoitoa. Hän voi asioida esimerkiksi mielenterveystoimistoissa (Kotkassa) tai psykiatrisella poliklinikalla (Haminassa).

Mielenterveyskuntoutuksen toimipaikat:

Tässä vielä tällainen kaavio erilaisista mielenterveyskuntoutuksen toimipaikoista, eli minne ihminen voidaan sijoittaa kuntoutumaan hoidon jälkeen.

Perhekuntoutus

Perhe- ja kasvatusneuvola

Kuvan lähde tästä

Tehtävänä on edistää lasten ja perheiden kehitystä. Se järjestää tutkimuksia, hoitoa ja neuvontaa (vanhemmuus, perhe-elämä). Apua voi saada myös jos perhe on kohdannut jonkun traumaattisen kokemuksen tai ongelman, vaikka perheenjäsenen kuolema tai sairastuminen.
Perheneuvola tekee yhteistyötä muiden tahojen kanssa ja järjestää asiantuntija-apua. Siellä työskentelee mm.
psykologeja, sosiaalityöntekijöitä ja lastenpsykiatreja.
Myös perheasioiden sovittelu kuuluu perheneuvoloiden tehtäviin. Sovittelua tarvitaan esim. jos vanhemmille tulee ero, ja joudutaan miettimään erojärjestelyjä ja lapsen etu on ensisijalla. Myös silloin, jos tulee ongelmia avioliitossa (lapsiperheet) voi ottaa yhteyttä perheneuvolaan.
Perheneuvolaan voi ottaa yhteyttä milloin vain, eikä siihen tarvita lääkärin lähetettä. Palvelut ovat maksuttomia.

Perhetyö

Perhetyö voi olla hyvinkin vaihtelevaa paikkakunnittain. Perhetyötä voidaan tehdä esimerkiksi perheen kotona (käytännön apua arjen askareissa, keskusteluapu, vanhempien tukemista ja toiminnan järjestämistä lapselle).
Perhetyö on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa toimintaa.
Tavoitteena toiminnassa on aina lapsen edun turvaaminen ja perheen omien voimavarojen tukeminen.
Toiminta on tavoitteellista ja suunnitelmallista ja pyritään olemaan kokoajan yhteistyössä perheen kanssa.
Perhetyön kestolle ei ole selkeitä määräaikoja, vaan tilanne katsotaan perhekohtaisesti. Jotkut saattavat tarvita apua vaikka kriisitilanteessa, toiset tarvitsevat pitkäaikaista tukea.
Toimintaa järjestävät mm. terveydenhuolto, sosiaalitoimi, seurakunnat, järjestöt, koulut ja varhaiskasvastus.
Tunnetuimmat järjestöt ovat Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) ja Ensi- ja turvakotien liiton Alvari perhetyö.
Neuvolan perhetyö on ehkäisevää toimintaa, jossa korostuu varhainen puuttuminen. Toiminta on maksutonta keskusteluapua odottaville vanhemmille ja pienten lasten vanhemmille. Se auttaa jaksamaan arjessa ja vauvanhoidossa. Tukea saa esim. kotikäyntien ja vertaisryhmien muodossa.
Tuensaanti ei edellytä lastensuojeluasiakkuutta.

Lastensuojelu

Kuvan lähde tästä

Tukihenkilötoiminta on vapaaehtoista ja siitä voidaan maksaa pieni palkkio/kulukorvaus.
Tukihenkilö voi olla ammatillinen (sosiaali-terveys ja kasvatusalan ammattilainen mm. lähihoitaja.)Vapaaehtoisena voi toimia tasapainoinen ja turvallinen aikuinen.Tukisuhteen tavoitteista ja tapaamisista tehdään kirjallinen sopimus.Tukihenkilöllä voi olla lapselle erilaisia rooleja mm. isä, sisko, isoveli, opettaja, rajojen asettaja..Tukihenkilö tukee lapsen kasvua ja kehitystä. Tukihenkilö ja lapsi puuhailevat kaikkea yhdessä, mm. menevät elokuviin, tekevät läksyt, tai voidaan vaikka purkaa huolet ja murheet.

Tukihenkilö voi myös toimia aikuisen tukena (mielenterveyskuntoutujat, yksinhuoltajaäidit.)Tukihenkilötoimintaa järjestää lastensuojelujärjestöt.
Lapsi voi käydä säännöllisesti myös tukiperheen luona. Sosiaalitoimi maksaa perheelle sopimuksen mukaisen korvauksen. Tukiperheitä on erilaisia, koska lastenkin tarpeet vaihtelevat. Perhe voi muodostua lapsettomasta pariskunnasta, vanhasta pariskunnasta (varamummola) tai perheestä jossa on monta lasta.
Tukiperheellä tulisi olla oikea motivaatio, aikaa ja tilaa lapselle, kykyä ottaa uuden lapsen tarpeet huomioon kokonaisvaltaisesti, yhteistyötä lapsen perheen ja sosiaalitoimien kanssa, joustavuutta ja myönteistä asennetta.

Koko perheen arviointi ja hoitojaksot

Perheen tuen tarvetta arvioidaan erilaisin menetelmin (esim. kyselylomakkeet), suunnitellaan hoitojakso yksilöllisesti, joka tukee perhettä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Hoitojakson lopussa arvioidaan perheen edistystä, ja mietitään mahdollista jatkohoitoa/ -toimenpiteitä. 

Kuvan lähde tästä

Esimerkiksi sosiaalityöntekijä voi olla tällaisen jakson aikana yhteydessä perheeseen, ja havainnoida heidän mahdollisia tuen tarpeitaan ja voimavarojaan. Hoitojakso voi pitää sisällään mm. tapaamisia ammattilaisten kanssa, säännöllisiä perhetapaamisia, terapioita yms. Hoitojakson aikana myös käsitellään mahdollisia ongelmia, kuten  vaikka vanhemman alkoholin käyttöä. Koko prosessin aikana pyritään tekemään yhteistyötä perheen kanssa.
Sijoitukset kodin ulkopuolelle:

Lastenkodit

Lastenkodeissa lapsen arjesta pyritään luomaan mahdollisimman kodinomaista, turvallista ja kuntouttavaa. Lapsenhoito voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista. Sijoituksen kesto riippuu lapsesta ja hänen tarpeistaan sekä perheen tilanteesta. Jokaisessa lastenkodissa on säännöllinen rytmi, jota noudatetaan joka päivä. Lastenkodeissa pidetään säännöllisesti palvereja lapsen biologisten vanhempien ja hoitohenkilökunnan kanssa. Aina ei ole kyse siitä ettei vanhemmat jaksaisi hoitaa lastaan vaan he eivät osaa. Joten he voivat ottaa itse yhteyttä ja saada apua.

Sijaisperhe

Sijaisperheeksi kutsutaan perhehoitoa antavaa perhettä, joka antaa kodin lapselle vanhempien kyvyttömyydellisistä syistä toimia vanhempana. Sijaisperhe toimii oman perheen ulkopuolella hoitoa tarvitsevan lapsen kasvu- ja elinympäristönä omien vanhempien sijasta. Lapsi pääsee sijaisperheestä tapaamaan oikeita vanhempiaan. Sijaishuoltoon päädytään, jos biologiset vanhemmat eivät kykene huolehtimaan omasta lapsestaan riittävän hyvin tai kun he itse haluavat antaa lapsen pois. Sijaisvenhemmat ovat koulutettuja he myös käyvät asiakaspalavereissa lasten biologisten vanhempien ja lapsen oman sosiaalityöntekijän kanssa. Lapsi tai nuori voidaan sijoittaa sijaisperheeseensä 18-tai 21- vuotiaaksi asti, minkä jälkeen hän on muiden täysi- ikäisten tavoin vapaa muuttamaan erilleen perheestään.

Ammatillinen perhekoti

Ammatilliset perhekodit ovat perhehoidon ja laitoksen välillä sijoittuva sijaishuolto. Ammatillisissa perhekodeissa hoidetaan lapsia, joita ei vaikeahoitoisuuden takia voida sijoittaa perheeseen. Ammatillisessa perhekodissa voidaan samaan aikaa hoitaa enintään neljää lasta tai nuorta. Poikkeuksena on sisarukset tai samassa perheessa olevat henkilöt. Ammatillisella perhekodilla täytyy olla vastuuhenkilö, joka huolehtii perhekodin laadusta ja toiminnasta
Perhekodin tulee olla terveellinen ja tilava, jossa on olosuhteet kunnossa hoidolle, kasvatukselle ja huolenpidolle. Tilat tulee olla niin,e ttä lapsella on oikeus kodinomaisuuteen ja yksityisyteen.
Henkilöstön tulee olla riittävä palveluihin ja hoidettavien lukumäärään.
Perhekodeille astetaan tiukat vaatimukset kuin normaaleille perheille.

Perhekodit

Perhekoti on laitoksen ja perheen välimuoto. Perhekodeissa, joissa työskentelee alan ammattilaisia, voi asua esimerkiksi  lapsi, jota ei voi sijoittaa sijaisperheeseen. Perhekodissa lapsen kanssa asuu yleensä kaksi hoidosta ja kasvatuksesta vastaavaa ammattilaista.

Toiminta perustuu yksityisistä sosiaalipalveluista annettuun lakiin. Kahta lasta kohden tulee työskennellä vähintään yksi hoito- ja huolenpitovastuussa oleva ihminen (esim. lähihoitaja).
Toiminta on luvanvaraista; luvat anotaan aluehallintovirastolta.

- Millaista on perhekodin elämä?

Perhekodissa asuminen on kodinomaista ja turvallista, tavoitteena mahdollisimman normaali perhe-elämä.. Nuorille/lapsille asetetaan selkeät rajat ja esimerkiksi koulunkäyntiä tuetaan ja valvotaan. Nuoria ehkäistään syrjäytymästä yhteiskunnasta.

Näin pyritään mahdollistamaan se että nuorista tulee tasapainosia aikuisia.
Perhekodissa arki on erilaisia arjen rutiineja, koulunkäyntiä sekä vapaa-ajan harrastuksia.
Perhekodissa asuvalla on tietenkin oikeus pitää yhteyttä perheeseensä ja omaisilla on usein mahdollisuus myös yöpyä perhekodilla.
Jotkut perhekodit tekevät matkojakin ulkomaille tai kotimaahan.
Henkilökuntaan kuuluu usein opettaja, joka auttaa nuoria koulunkäynnissä. Joissakin perhekodeissa nuorilla on myös mahdollisuus keskustella psykiatrin kanssa, ja mietitään tarvitseeko nuori kenties terapiaa.
Arjessa on yleensä tietty päiväjärjestys. Nuorille opetetaan säännöllistä vuorokausirytmiä.

Aamulla syödään yhteinen aamupala. Sitten nuoret lähtevät kouluun/tai käyvät ns. kotikoulua paikan päällä. Koulun jälkeen on yhteinen ruokailu, ja sitten tehdään läksyt (mahdollisesti kotiopettajan kanssa). Kun päivän ”pakolliset asiat” on hoidettu, nuoret saavat viettää aikaa mm. urheilun, käsityön, tai musiikin parissa. Usein arkeen kuuluu myös kotitöitä; tiskausta, ruuan laittoa, siivousta, pyykin pesut, eläintenhoitoa (tietenkin hoitajien ja kasvattajien tuella/valvonnassa). Yleensä viikonloppuisin on mahdollisuus mennä ”kotilomalle”.

-Millaiset asiat saattavat aiheuttaa ristiriitoja?

Esimerkiksi se, miten paljon vapauksia nuorelle annetaan.
Nuorilla voi olla eriäviä mielipiteitä siitä millaista arjen tulisi olla. Kaikilla on varmasti ollut ennen hyvinkin erilainen elämä ja arkirytmi. Joillakin ei ole ollut ennen minkäänlaista rytmiä elämässään.
Myös se, mitä harrastusmahdollisuuksia perhekodeilla on annettavana, ja minkälaista ruokaa tarjotaan, kuinka paljon tehdään ja osallistutaan erilaisiin arjen askareisiin, milloin tehdään läksyt ja milloin tullaan kotiin, voi aiheuttaa erimielisyyksiä.


Millaista lähihoitajan työ on perhekodissa?

Lähihoitajan työ perhekodissa on varmasti hyvin mielenkiintoista ja monipuolista. Lähihoitaja pääsee käyttämään koko osaamistaan hyväksi!
Tehtäviä voi olla esimerkiksi normaalit arjen askareet yhdessä nuorten kanssa; ruuan tekeminen, siivous, eläintenhoito, tiskaus, pyykkien pesu, ulkoilu, terveyden hoito (mm. jos sijoitettavalla nuorella on diabetes, päänsärkyä, vatsakipuja, jos sattuu jokin haaveri yms...) Tämä työ vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja sekä ihmissuhdetaitoja.
Haastavaa voi olla sellaisen nuoren kohtaaminen, joka on kokenut kovia mahdollisesti entisessä perheessään, josta hänet on syystä tai toisesta huostaanotettu.
Nuorilla voi olla takanaan väkivaltaa, päihdeongelmia, huumeiden kokeilua, kouluvaikeuksia, tai kiusaamista. Lähihoitajan tuleekin olla perhekodissa oikea moniosaaja. Hyviä kuuntelijan taitoja tarvitaan sekä taitoa kannustaa ja rohkaista nuorta.
Työ nuorten kanssa vaatii kyllä joustavuutta ja jämäkkyyttäkin sopivassa suhteessa. Aikuisen tulee myös olla johdonmukainen esimerkiksi rankaisun antamisessa ja sopivien rajojen asettamisessa.

Mutta kaikkein tärkein tehtävä lähihoitajalle perhekodissa on olla se tuttu ja turvallinen aikuinen, jolla nuori voi kertoa mieltä painavat asiat.
Palvitsevaa on varmasti se kun näkee, että on voittanut nuoren luottamuksen puolelleen ja se että on oikeasti onnistunut auttamaan nuorta, esim. pääsemään eroon huumeista tai saamaan hyvän koenumeron. On varmasti helpottavaa tietää että nyt nuori on hyvässä hoidossa ammattitaitoisten aikuisten valvonnassa, ja että hänellä on mahdollisuus kasvaa turvallisesti kohti aikuisuutta.
Monesti myös nuori osoittaa kiitollisuuttaan sanoilla, eleillä, tai vaikka ilmeillä.

Lastensuojelulaki
Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

• Keskeiset periaatteet
  - Tarkoitus on edistää lapsen kehitystä ja hyvinvointia, sekä tuettava lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä.- Mahdollisten ongelmien ehkäisy ja ajoissa puuttuminen
  - Lapsen etu ensisijalla!
  - Tasapainoinen kehityksen ja hyvinvoinnin ja läheiset sekä jatkuvat ihmissuhteet (esim. että sijaisvanhemmat ei vaihdu kokoajan)
  - Ymmärrystä ja hellyyttä, sekä iän ja kehitystason mukainen valvonta ja hoito
  - Toivomuksia vastaavan koulutuksen (esim. jos vanhemmat haluaa että lapsesta tulee lääkäri, mutta lapsi haluaa isona tarjoilijaksi)
  - Turvallinen kasvuympäristö, sekä ruumiillinen/henkinen koskemattomuus (ei tukisteta)- Mahdollisuus itsenäistyä ja kasvaa, sekä vaikuttaa itseään koskevissa asioissa
  - Kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioiminen (esim. jos sijaislapsi on Iranista kotoisin)

  

  
  

Toiminnan tulee olla hienovaraista ja huomioida lapsen etu. Ensisijaisesti tulee aina käyttää avohuollon tukitoimia (kuten perhetyö). Jos lapsi kuitenkin tarvitsee sijaishoitoa, se tulee järjestää viipymättä

• Lapsen osallisuus
  - Lapsen mielipide tulisi selvittää ja ottaa se huomioon lapsen iän ja kehitystason vastaavalla tavalla. (Huom! Voidaan jättää selvittämättä jos se vaarantaisi lapsen terveyden/kehityksen.)
• Laki koskee myös lapsen sijaishuoltoa (esim. perhehuolto, laitoshoito). Sijaishuolto on esim. kiireellisesti sijoitetun lapsen kasvattamista ja hoitoa kodin ulkopuolella. Sijaishoitopaikkaa valitessa kiinnitetään huomiota esim. huostaanoton perusteisiin, lapsen tarpeisiin, sisarus- ja muihin ihmissuhteisiin, ja hoidon jatkuvuuteen. Huomioon otetaan myös kielellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen tausta.
  Sosiaalityöntekijä, lapsi, vanhemmat ja sijoituspaikan vastaava työntekijä tekevät yhteistyötä lapsen parhaaksi. Lapselle kerrotaan miksi hänet on otettu huostaan ja selitetään häntä koskevia asioita iän ja kehitystason mukaisella tavalla.
  Lapsella on oikeus tavata hänelle tärkeitä ja läheisiä ihmisiä, kuten vanhempiaan, ja sisaruksiaan, vierailemalla ja pitämällä yhteyttä esim. netin/kännykän kautta.

 

Tässä lähde