Ahdistuneisuudella
tarkoitetaan pelonsekaista tai huolestunutta tunnetilaa, johon liittyy tietoinen
tai tiedostamaton huoli jostain nykyhetkeen tai tulevaisuuteen liittyvästä
tapahtumasta. Ahdistuneisuuden luonne ja voimakkuus vaihtelevat päivittäisiin
stressitilanteisiin liittyvästä jännittyneisyydestä paniikinomaisiin tai
järjenvastaisiin pelkotiloihin. Voimakas ahdistuneisuus aktivoi elimistön
sympaattisen hermoston.
Ahdistuneisuuteen liittyy usein erilaisia
somaattisia oireita:
sydämentykytystä, verenpaineen kohoamista, suun
kuivumista, hengenahdistusta, hikoilua, ruokahaluttomuutta, palan tunnetta
kurkussa, vapinaa, huimausta, silmäterien laajenemista.
Pelon ja ahdistuneisuuden
tunne on terve ominaisuus, koska se varoittaa ihmistä uhkaavista tilanteista.
Heikentäessään ihmisen toiminta- tai vuorovaikutuskykyä ahdistuneisuus voi
kuitenkin olla myös psykiatrisen sairauden oire.
Paniikkihäiriölle ovat
ominaisia toistuvat paniikkikohtaukset ja jatkuva huoli niiden
uusiutumisesta tai kohtausten pelon aiheuttama käytöksen muutos. Kohtauksille
on ominaista äkillisyys ja odottamattomuus.
Paniikkikohtausten aikaväli vaihtelee.Niitä voi ilmetä viikoittain tai harvemmin .Paniikkihäiriön diagnoosi edellyttää, että henkilö on huolissaan
joko kohtausten toistumisesta tai kohtausten pelko on johtanut paniikkia
aiheuttavien tilanteiden välttämiseen. Kun tälläinen on henkilö ei kohtausten pelossa
uskalla mennä kauppaan, julkisiin liikennevälineisiin tai muihin sosiaalisiin
tilanteisiin.Usein ahdistuneet henkilöt ovat samanaikaisesti masentuneita ja heillä esiintyy myös unihäiriöitä, väsymystä, keskittymisvaikeuksia, ärtyisyyttä, säpsähtelyä ja seksuaalista haluttomuutta.
Ahdistuneisuushäiriöitä ovat lisäksi mm.
- Julkisten paikkojen pelko
- sosiaalisten tilanteiden pelko
- Määräkohtainen pelko eli fobia
- Pakko- oireiden häiriö
- Traumaperäinen stressireaktio
Hoito:
Vaikka paniikkikohtaukset ovat vaarattomia, niiden voimakkuus ja toistumisen pelko edellyttää usein joko lääkehoitoa tai jonkun muotoista psykoterapiaa. Lääkkeiden avulla pystytään tehokkaasti estämään kohtausten toistumista. Lääkkeinä käytetään joko serotoniinin aineenvaihduntaan vaikuttavia masennuslääkkeitä tai bentsodiatsepiineja ( rauhoittavia). Paniikkihäiriön ensisijaisia lääkkeitä ovat SSRI-masennuslääkkeet.
Psykoterapiassa keskeisenä on itsehallinta ja opettaa sellaisia taitoja joiden avulla kykenee saavuttamaan omia tavoitteita elämässään sekä välttämiskäytöksen estäminen ja hoito. Ensisijaisena vaihtoehtoina ovat kognitiivinen psykoterapia tai pelkoihin asteittain totuttava käyttäytymisterapia. Paniikkihäiriön kuntoutukseen voidaan käyttää myös fysioterapiaa. Kuntoutus on tehokkainta silloin, kun paniikkihäiriöpotilasta autetaan mahdollisimman monipuolisesti. Psykofyysinen fysioterapia on fysioterapian erikoisala, jonka tavoitteena on ihmisen liikunta- ja toimintakyvyn sekä voimavarojen vahvistaminen. Paniikkihäiriön kuntoutuksessa käytettäviä fysioterapiamenetelmiä ovat rentoutusharjoitukset, liikunta, hengitysharjoitukset, kehotietoisuus- ja tietoinen läsnäolo-terapiat sekä kosketus. Erilaiset terapiat esim. kognitiivinen käyttäytymisterapia. Paniikki- ja ahdistushäiriöisten kuntoutuskurssit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti