torstai 2. tammikuuta 2014

Perhekuntoutus

Perhe- ja kasvatusneuvola
Kuvan lähde tästä

Tehtävänä on edistää lasten ja perheiden kehitystä. Se järjestää tutkimuksia, hoitoa ja neuvontaa (vanhemmuus, perhe-elämä). Apua voi saada myös jos perhe on kohdannut jonkun traumaattisen kokemuksen tai ongelman, vaikka perheenjäsenen kuolema tai sairastuminen.
Perheneuvola tekee yhteistyötä muiden tahojen kanssa ja järjestää asiantuntija-apua. Siellä työskentelee mm.
psykologeja, sosiaalityöntekijöitä ja lastenpsykiatreja.
Myös perheasioiden sovittelu kuuluu perheneuvoloiden tehtäviin. Sovittelua tarvitaan esim. jos vanhemmille tulee ero, ja joudutaan miettimään erojärjestelyjä ja lapsen etu on ensisijalla. Myös silloin, jos tulee ongelmia avioliitossa (lapsiperheet) voi ottaa yhteyttä perheneuvolaan.
Perheneuvolaan voi ottaa yhteyttä milloin vain, eikä siihen tarvita lääkärin lähetettä. Palvelut ovat maksuttomia.

Perhetyö

Perhetyö voi olla hyvinkin vaihtelevaa paikkakunnittain. Perhetyötä voidaan tehdä esimerkiksi perheen kotona (käytännön apua arjen askareissa, keskusteluapu, vanhempien tukemista ja toiminnan järjestämistä lapselle).
Perhetyö on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa toimintaa.
Tavoitteena toiminnassa on aina lapsen edun turvaaminen ja perheen omien voimavarojen tukeminen.
Toiminta on tavoitteellista ja suunnitelmallista ja pyritään olemaan kokoajan yhteistyössä perheen kanssa.
Perhetyön kestolle ei ole selkeitä määräaikoja, vaan tilanne katsotaan perhekohtaisesti. Jotkut saattavat tarvita apua vaikka kriisitilanteessa, toiset tarvitsevat pitkäaikaista tukea.
Toimintaa järjestävät mm. terveydenhuolto, sosiaalitoimi, seurakunnat, järjestöt, koulut ja varhaiskasvastus.
Tunnetuimmat järjestöt ovat Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) ja Ensi- ja turvakotien liiton Alvari perhetyö.
Neuvolan perhetyö on ehkäisevää toimintaa, jossa korostuu varhainen puuttuminen. Toiminta on maksutonta keskusteluapua odottaville vanhemmille ja pienten lasten vanhemmille. Se auttaa jaksamaan arjessa ja vauvanhoidossa. Tukea saa esim. kotikäyntien ja vertaisryhmien muodossa.
Tuensaanti ei edellytä lastensuojeluasiakkuutta.

Lastensuojelu

Kuvan lähde tästä

Tukihenkilötoiminta on vapaaehtoista ja siitä voidaan maksaa pieni palkkio/kulukorvaus.
Tukihenkilö voi olla ammatillinen (sosiaali-terveys ja kasvatusalan ammattilainen mm. lähihoitaja.)Vapaaehtoisena voi toimia tasapainoinen ja turvallinen aikuinen.Tukisuhteen tavoitteista ja tapaamisista tehdään kirjallinen sopimus.Tukihenkilöllä voi olla lapselle erilaisia rooleja mm. isä, sisko, isoveli, opettaja, rajojen asettaja..Tukihenkilö tukee lapsen kasvua ja kehitystä. Tukihenkilö ja lapsi puuhailevat kaikkea yhdessä, mm. menevät elokuviin, tekevät läksyt, tai voidaan vaikka purkaa huolet ja murheet.
Tukihenkilö voi myös toimia aikuisen tukena (mielenterveyskuntoutujat, yksinhuoltajaäidit.)Tukihenkilötoimintaa järjestää lastensuojelujärjestöt.
Lapsi voi käydä säännöllisesti myös tukiperheen luona. Sosiaalitoimi maksaa perheelle sopimuksen mukaisen korvauksen. Tukiperheitä on erilaisia, koska lastenkin tarpeet vaihtelevat. Perhe voi muodostua lapsettomasta pariskunnasta, vanhasta pariskunnasta (varamummola) tai perheestä jossa on monta lasta.
Tukiperheellä tulisi olla oikea motivaatio, aikaa ja tilaa lapselle, kykyä ottaa uuden lapsen tarpeet huomioon kokonaisvaltaisesti, yhteistyötä lapsen perheen ja sosiaalitoimien kanssa, joustavuutta ja myönteistä asennetta.


Koko perheen arviointi ja hoitojaksot

Perheen tuen tarvetta arvioidaan erilaisin menetelmin (esim. kyselylomakkeet), suunnitellaan hoitojakso yksilöllisesti, joka tukee perhettä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Hoitojakson lopussa arvioidaan perheen edistystä, ja mietitään mahdollista jatkohoitoa/ -toimenpiteitä. 
Kuvan lähde tästä
Esimerkiksi sosiaalityöntekijä voi olla tällaisen jakson aikana yhteydessä perheeseen, ja havainnoida heidän mahdollisia tuen tarpeitaan ja voimavarojaan. Hoitojakso voi pitää sisällään mm. tapaamisia ammattilaisten kanssa, säännöllisiä perhetapaamisia, terapioita yms. Hoitojakson aikana myös käsitellään mahdollisia ongelmia, kuten  vaikka vanhemman alkoholin käyttöä. Koko prosessin aikana pyritään tekemään yhteistyötä perheen kanssa.
Sijoitukset kodin ulkopuolelle:

Lastenkodit

Lastenkodeissa lapsen arjesta pyritään luomaan mahdollisimman kodinomaista, turvallista ja kuntouttavaa. Lapsenhoito voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista. Sijoituksen kesto riippuu lapsesta ja hänen tarpeistaan sekä perheen tilanteesta. Jokaisessa lastenkodissa on säännöllinen rytmi, jota noudatetaan joka päivä. Lastenkodeissa pidetään säännöllisesti palvereja lapsen biologisten vanhempien ja hoitohenkilökunnan kanssa. Aina ei ole kyse siitä ettei vanhemmat jaksaisi hoitaa lastaan vaan he eivät osaa. Joten he voivat ottaa itse yhteyttä ja saada apua.

Sijaisperhe


Sijaisperheeksi kutsutaan perhehoitoa antavaa perhettä, joka antaa kodin lapselle vanhempien kyvyttömyydellisistä syistä toimia vanhempana. Sijaisperhe toimii oman perheen ulkopuolella hoitoa tarvitsevan lapsen kasvu- ja elinympäristönä omien vanhempien sijasta. Lapsi pääsee sijaisperheestä tapaamaan oikeita vanhempiaan. Sijaishuoltoon päädytään, jos biologiset vanhemmat eivät kykene huolehtimaan omasta lapsestaan riittävän hyvin tai kun he itse haluavat antaa lapsen pois. Sijaisvenhemmat ovat koulutettuja he myös käyvät asiakaspalavereissa lasten biologisten vanhempien ja lapsen oman sosiaalityöntekijän kanssa. Lapsi tai nuori voidaan sijoittaa sijaisperheeseensä 18-tai 21- vuotiaaksi asti, minkä jälkeen hän on muiden täysi- ikäisten tavoin vapaa muuttamaan erilleen perheestään.
Ammatillinen perhekoti
Ammatilliset perhekodit ovat perhehoidon ja laitoksen välillä sijoittuva sijaishuolto. Ammatillisissa perhekodeissa hoidetaan lapsia, joita ei vaikeahoitoisuuden takia voida sijoittaa perheeseen. Ammatillisessa perhekodissa voidaan samaan aikaa hoitaa enintään neljää lasta tai nuorta. Poikkeuksena on sisarukset tai samassa perheessa olevat henkilöt. Ammatillisella perhekodilla täytyy olla vastuuhenkilö, joka huolehtii perhekodin laadusta ja toiminnasta
Perhekodin tulee olla terveellinen ja tilava, jossa on olosuhteet kunnossa hoidolle, kasvatukselle ja huolenpidolle. Tilat tulee olla niin,e ttä lapsella on oikeus kodinomaisuuteen ja yksityisyteen.
Henkilöstön tulee olla riittävä palveluihin ja hoidettavien lukumäärään.
Perhekodeille astetaan tiukat vaatimukset kuin normaaleille perheille.
Perhekodit

Perhekoti on laitoksen ja perheen välimuoto. Perhekodeissa, joissa työskentelee alan ammattilaisia, voi asua esimerkiksi  lapsi, jota ei voi sijoittaa sijaisperheeseen. Perhekodissa lapsen kanssa asuu yleensä kaksi hoidosta ja kasvatuksesta vastaavaa ammattilaista.
Toiminta perustuu yksityisistä sosiaalipalveluista annettuun lakiin. Kahta lasta kohden tulee työskennellä vähintään yksi hoito- ja huolenpitovastuussa oleva ihminen (esim. lähihoitaja).
Toiminta on luvanvaraista; luvat anotaan aluehallintovirastolta.

- Millaista on perhekodin elämä?
Perhekodissa asuminen on kodinomaista ja turvallista, tavoitteena mahdollisimman normaali perhe-elämä.. Nuorille/lapsille asetetaan selkeät rajat ja esimerkiksi koulunkäyntiä tuetaan ja valvotaan. Nuoria ehkäistään syrjäytymästä yhteiskunnasta.

Näin pyritään mahdollistamaan se että nuorista tulee tasapainosia aikuisia.
Perhekodissa arki on erilaisia arjen rutiineja, koulunkäyntiä sekä vapaa-ajan harrastuksia.
Perhekodissa asuvalla on tietenkin oikeus pitää yhteyttä perheeseensä ja omaisilla on usein mahdollisuus myös yöpyä perhekodilla.
Jotkut perhekodit tekevät matkojakin ulkomaille tai kotimaahan.
Henkilökuntaan kuuluu usein opettaja, joka auttaa nuoria koulunkäynnissä. Joissakin perhekodeissa nuorilla on myös mahdollisuus keskustella psykiatrin kanssa, ja mietitään tarvitseeko nuori kenties terapiaa.
Arjessa on yleensä tietty päiväjärjestys. Nuorille opetetaan säännöllistä vuorokausirytmiä.
Aamulla syödään yhteinen aamupala. Sitten nuoret lähtevät kouluun/tai käyvät ns. kotikoulua paikan päällä. Koulun jälkeen on yhteinen ruokailu, ja sitten tehdään läksyt (mahdollisesti kotiopettajan kanssa). Kun päivän ”pakolliset asiat” on hoidettu, nuoret saavat viettää aikaa mm. urheilun, käsityön, tai musiikin parissa. Usein arkeen kuuluu myös kotitöitä; tiskausta, ruuan laittoa, siivousta, pyykin pesut, eläintenhoitoa (tietenkin hoitajien ja kasvattajien tuella/valvonnassa). Yleensä viikonloppuisin on mahdollisuus mennä ”kotilomalle”.

-Millaiset asiat saattavat aiheuttaa ristiriitoja?

Esimerkiksi se, miten paljon vapauksia nuorelle annetaan.
Nuorilla voi olla eriäviä mielipiteitä siitä millaista arjen tulisi olla. Kaikilla on varmasti ollut ennen hyvinkin erilainen elämä ja arkirytmi. Joillakin ei ole ollut ennen minkäänlaista rytmiä elämässään.
Myös se, mitä harrastusmahdollisuuksia perhekodeilla on annettavana, ja minkälaista ruokaa tarjotaan, kuinka paljon tehdään ja osallistutaan erilaisiin arjen askareisiin, milloin tehdään läksyt ja milloin tullaan kotiin, voi aiheuttaa erimielisyyksiä.


Millaista lähihoitajan työ on perhekodissa?

Lähihoitajan työ perhekodissa on varmasti hyvin mielenkiintoista ja monipuolista. Lähihoitaja pääsee käyttämään koko osaamistaan hyväksi!
Tehtäviä voi olla esimerkiksi normaalit arjen askareet yhdessä nuorten kanssa; ruuan tekeminen, siivous, eläintenhoito, tiskaus, pyykkien pesu, ulkoilu, terveyden hoito (mm. jos sijoitettavalla nuorella on diabetes, päänsärkyä, vatsakipuja, jos sattuu jokin haaveri yms...) Tämä työ vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja sekä ihmissuhdetaitoja.
Haastavaa voi olla sellaisen nuoren kohtaaminen, joka on kokenut kovia mahdollisesti entisessä perheessään, josta hänet on syystä tai toisesta huostaanotettu.
Tässä lähdeNuorilla voi olla takanaan väkivaltaa, päihdeongelmia, huumeiden kokeilua, kouluvaikeuksia, tai kiusaamista. Lähihoitajan tuleekin olla perhekodissa oikea moniosaaja. Hyviä kuuntelijan taitoja tarvitaan sekä taitoa kannustaa ja rohkaista nuorta.
Työ nuorten kanssa vaatii kyllä joustavuutta ja jämäkkyyttäkin sopivassa suhteessa. Aikuisen tulee myös olla johdonmukainen esimerkiksi rankaisun antamisessa ja sopivien rajojen asettamisessa.
Mutta kaikkein tärkein tehtävä lähihoitajalle perhekodissa on olla se tuttu ja turvallinen aikuinen, jolla nuori voi kertoa mieltä painavat asiat.
Palvitsevaa on varmasti se kun näkee, että on voittanut nuoren luottamuksen puolelleen ja se että on oikeasti onnistunut auttamaan nuorta, esim. pääsemään eroon huumeista tai saamaan hyvän koenumeron. On varmasti helpottavaa tietää että nyt nuori on hyvässä hoidossa ammattitaitoisten aikuisten valvonnassa, ja että hänellä on mahdollisuus kasvaa turvallisesti kohti aikuisuutta.
Monesti myös nuori osoittaa kiitollisuuttaan sanoilla, eleillä, tai vaikka ilmeillä.

Lastensuojelulaki
Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.
  • Keskeiset periaatteet
    - Tarkoitus on edistää lapsen kehitystä ja hyvinvointia, sekä tuettava lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä.
    - Mahdollisten ongelmien ehkäisy ja ajoissa puuttuminen
    - Lapsen etu ensisijalla!
    -
    Tasapainoinen kehityksen ja hyvinvoinnin ja läheiset sekä jatkuvat ihmissuhteet (esim. että sijaisvanhemmat ei vaihdu kokoajan)
    -
    Ymmärrystä ja hellyyttä, sekä iän ja kehitystason mukainen valvonta ja hoito
    -
    Toivomuksia vastaavan koulutuksen (esim. jos vanhemmat haluaa että lapsesta tulee lääkäri, mutta lapsi haluaa isona tarjoilijaksi)
    - Turvallinen kasvuympäristö, sekä ruumiillinen/henkinen koskemattomuus (ei tukisteta)
    - Mahdollisuus itsenäistyä ja kasvaa, sekä vaikuttaa itseään koskevissa asioissa
    - K
    ielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioiminen (esim. jos sijaislapsi on Iranista kotoisin)
    Tässä lähde

Toiminnan tulee olla hienovaraista ja huomioida lapsen etu. Ensisijaisesti tulee aina käyttää avohuollon tukitoimia (kuten perhetyö). Jos lapsi kuitenkin tarvitsee sijaishoitoa, se tulee järjestää viipymättä
  • Lapsen osallisuus
    - Lapsen mielipide tulisi selvittää ja ottaa se huomioon lapsen iän ja kehitystason vastaavalla tavalla. (Huom! Voidaan jättää selvittämättä jos se vaarantaisi lapsen terveyden/kehityksen.)
  • Laki koskee myös lapsen sijaishuoltoa (esim. perhehuolto, laitoshoito). Sijaishuolto on esim. kiireellisesti sijoitetun lapsen kasvattamista ja hoitoa kodin ulkopuolella. Sijaishoitopaikkaa valitessa kiinnitetään huomiota esim. huostaanoton perusteisiin, lapsen tarpeisiin, sisarus- ja muihin ihmissuhteisiin, ja hoidon jatkuvuuteen. Huomioon otetaan myös kielellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen tausta.
    Sosiaalityöntekijä, lapsi, vanhemmat ja sijoituspaikan vastaava työntekijä tekevät yhteistyötä lapsen parhaaksi. Lapselle kerrotaan miksi hänet on otettu huostaan ja selitetään häntä koskevia asioita iän ja kehitystason mukaisella tavalla.
    Lapsella on oikeus tavata hänelle tärkeitä ja läheisiä ihmisiä, kuten vanhempiaan, ja sisaruksiaan, vierailemalla ja pitämällä yhteyttä esim. netin/kännykän kautta.

2 kommenttia:

  1. Tässä blogitekstissä on tosi pienellä kirjoitettu keskeisistä periaateista, teksti voisi olla hieman isommalla.

    VastaaPoista
  2. Ensimmäiseen kohtaan voisitte lisätä > Miten Perhe- ja kasvatusneuvolaan saa otettua yhteyttä?

    VastaaPoista