Kasvatuksellinen kuntoutus

Kasvatuksellisella kuntoutuksella tarkoitetaan vammaisen, vajaakuntoisen lapsen kasvatusta ja koulutusta, jotka usein edellyttävät erityisjärjestelyjä. Sen lähtökohtana ovat yksilölliset tuen tarpeet.
Lapsen varhaisvuosina kasvatuksellisen kuntoutuksen tehtäväalue on laaja ja sen toimintaan tarvitaan tietoa, taitoa ja osaamista monilta eri sektoreilta, joissa korostuu perhekeskeinen toiminta.
Lapsen kuntoutustarve voi olla myös diagnosoimaton, jolloin vanhemmat ja henkilökunta ovat havainneet lapsessa jotain erityistä esimerkiksi puheen viivästyminen.
Havainnointien jälkeen lapsille tehdään erilaisia tutkimuksia, joissa selvitetään lapsen aivotoimintaa, motoriikkaa ja luovuutta.
Lapsen kehitystä seurataan jo pienestä pitäen jatkusvasti ja säännöllisesti neuvola käynneillä.
Lapsen kehitystä tuetaan erityisopetuksella, päiväkodissa lapsella on varhaiskasvatussuunnitelma ja kouluissa käytetään hojksia.
Lapselle voidaan tehdä koulukypsyys testi tai neurologinen testi, jolloin saadaan tietää onko lapsella tarvittavat oppimisvalmiudet.
Kasvatuksellinen kuntoutus yhdistää kasvatuksen, opetuksen, oppilashuollon ja kuntoutuksen toisiinsa.


Yleisimpiä lasten kuntoutuksen syitä:

• puheen ja kielen kehityksen viivästyminen
• tarkkaavaisuuden häiriöt
• autismi
• sosiaaliset häiriöt
• liikuntavamma/ cp- vammat
• viivästynyt kehitys
• oppimisvaikeudet esim. lukihäiriö

3-Portainen tuki

Yleinen tuki (YTY)

Opettaja laatii oppilaalle arvion johon kirjataan tukitoimet ja tuen kesto, josta keskustellaan yhdessä vanhempien kanssa. Tuki voi kestää n. 2-3 kuukautta ja se voi olla mm. tukiopetusta, erityisopettajan pienryhmäopetusta tai koulukuraattorin luona käyntejä. Mikäli tuki ei riitä siirrytään seuraavaan portaaseen.

Tehostettu tuki (TEHO)

Erityisopettaja ja luokanopettaja yhdessä laativat oppilaalle oppimissuunnitelman johon kirjataan tukitoimet. Tukea voidaan antaa luokuvuoden tai lukukauden ajan, jolloin kodin tuki on myös tärkeää. 

Erityinen tuki (ETU)

Oppilashuoltoryhmä laatii oppilaasta selvityksen aiempien tukitoimien perusteella. Rehtorin esityksen perusteella opetustoimenjohtaja tekee erityisoppilaspäätöksen tuen aloittamisesta. Oppilaalle tehdään HOJKS (=Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). Erityis tuen päätöstä taskastellaan n. 2 vuoden välein.  

Lähde