Lasten liikuntasuositukset

Tässä lähde

Kuvan lähde tästä

Tänään päivän aiheena oli lasten ja nuorten liikuntasuositukset.

Lapsen kasvua, kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tuetaan liikunnan ja leikin avulla jokapäiväisessä arjessa niin lapsen kotona kuin päivähoitopaikassa/koulussakin. Hoitajan tulisi aina muistaa se, että aktiivisesti liikkuvasta lapsesta kasvaa todennäköisemmin paljon liikkuva aikuinen.
Lasten tulisi harrastaa reipasta liikuntaa noin kaksi tuntia päivässä, esim. leikit, päiväkoti- ja koulumatkat.
Liikunnan tulisi olla monipuolista ja laadukasta, sekä tapahtua eri ympäristöissä. Tämä on lapselle myöskin luonnollista, sillä ei lapsi jaksa keinua tuntikausia, vaan säntää jo puuhailemaan muuta. Leikkiä voi monenlaisissa ympäristöissä mm. metsässä, eikä vain asfaltilla kerrostalon pihalla. Myös lapsen mielikuvitus pääsee oikeuksiinsa monipuolisessa ympäristöissä. Samalla lapsen motoriset taidot kehittyvät.
Hoitajilla on velvollisuus suunnitella lapsille monipuolista tekemistä. Toiminnan tulisi olla suunnitelmallista ja tavoitteellista sekä etukäteen suunniteltua, jotta lapsi saisi siitä eniten hyötyä (ns. liikuntakasvatus).
Turvallisuus ennen kaikkea! Ympäristön tulisi olla lapselle mahdollisimman mieluinen ja kannustaa liikkkumaan! Esim. värit ja erilaiset materiaalit, musiikki sekä se että hoitajat motivoi ja on toiminnassa mukana innostaa lapsia liikkumaan. Lapsille tulisi myös opettaa kädestä pitäen miten toimia turvallisesti eri ympäristöissä ja yhteistyössä muiden lasten kanssa.
Päiväkodissa tulisi olla helposti saatavilla liikkumisvälineitä, mm. palloja, hyppynaruja, liukureita ja  pulkkia, eri vuodenaikojen mukaan.Välineitä tulisi myös olla tarpeeksi monta jotta kukaan ei jää ilman. Lasten tulisi myös oppia jakamisen jalo taito; kädestä ei saa ottaa, eikä joka kerta saa haluamaansa. Lasten tulisi saada käyttää välineitä myös itsenäisesti jotta luovuus kehittyy.
Hoitajan tulee myös olla aktiivisesti yhteistyössä lapsen/nuoren vanhempien kanssa. Vanhemmilla on ensisijaisesti vastuu oman lapsensa kasvattamisesta, sekä he myöskin tuntevat lapsensa parhaiten.
Vanhempien mielipiteitä tulisi kuunnella ja kannustaa harrastamaan lapsen kanssa liikuntaa myös kotona.

Kouluikäisille lapsille on olemassa omat fyysisen aktiivisuuden suosituksensa. Se kiinnittää huomiota liikunnan laatuun, määrään, toteuttamistapoihin, sekä liikkumattomuuteen/paikallaan oloon.

Kuvan lähde tästä

Niiden mukaan kaikkien 7-18-vuotiaiden tulisi liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä monipuolisesti. Ikä tulisi ottaa tässä huomioon, ei 7-vuotiaalta voi odottaa samaa kuin 17- vuotiaalta.
Nykyään lapset istuvat liian paljon, katsellen tv:tä ja pelaillen pelejä. Koulumatkat mennään autolla; ei kävellen tai pyörällä. Nuoret juttelevat enemmän netissä, sen sijaan että tapaisivat ja menisivät vaikka kahville.
Liian moni lapsi on nykyään ylipainoinen ja masentunut ja fyysinen kunto on heikko.
Suositusten mukaan yli 2 h istumajaksoja tulisi välttää. Median ääressä saisi viettää korkeintaan 2 h päivässä.
On hyvä muistaa että liikuntaa tarvitaan viikon jokaisena päivänä. Nuori on voinut jo löytää itselleen sopivan tavan liikkua, ja hänelle on jo muodostunut käsitys itsestään liikkujana. Nuorta voi kannustaa kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja.
Päivittäisen liikunnan tulisi sisältää myös rasittavaa liikuntaa, jossa hengästyttää ja syke nousee.
Aina pitää muistaa se, että liikunnan tulisi olla hauskaa ja tuottaa iloa ja elämyksiä.

 

Viikossa tulisi harjoittaa lihaskuntoa, liikkuvuutta ja luiden terveyttä edistävää liikuntaa noin 3 krt. Hyviä liikuntamuotoja tässä on mm. lihaskuntoliikkeet, kuntopiiri ja jumppa. Hyvää luustoliikuntaa on erilaiset hypyt ja nopeita suunnanmuutoksia sisältävät leikit, pelit ja urheilulajit. Myös venyttely on hyvä muistaa aina.

Mitä vaikutuksia liikunnalla on lasten ja nuorten kehitykseen?
Lapsen kehitykseen kuuluu olennaisesti liikunta.  Kun lapsi liikkuu hänen elimistönsä saa samalla normaalin kehityksen kannalta välttämätöntä kuormitusta. Samalla lapsen lihakset ja lihasvoima kehittyy ja lisääntyy sekä liikunta vahvistaa sidekudoksia, jänteitä sekä luukudosta. Myös hengitys- ja verenkiertoelimistö kehittyy, kun lapsi touhuilee ja liikkuu hengästymiseen asti.
Liikkuessa lapsi kehittyy myös motorisesti. Tämä kuitenkin edellyttää uuden oppimista ja useaan kertaan toistamista erilaisissa ympäristöissä.
Lapsen hyvinvointiin kuuluu tietenkin myös monipuolinen ravinto sekä riittävä uni ja lepo.
Kun lapsena liikkuu paljon ja omaksuu liikunnallisen elämäntavan, todennäköisesti välttyy aikuisena mm. ylipainolta, tyypin 2 diabetekselta, sydän- ja verisuonitaudeilta, sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksilta.
Myös hermosto kehittyy, kun lapsi oppii uusia taitoja. Tähän liittyy myös se, että lapsi oppii tunnistamaan kehon osia, kehon eri puolet (oikea ja vasen), sekä kehon ääriviivat. Samalla myös tiedolliset (kognitiiviset) taidot kehittyvät, sekä itsetuntemus kasvaa. Lapsi liikkuu havaitakseen ja havaitsee liikkuakseen.
Nuorten hyvinvointi ja itseluottamus kasvaa, sekä paino pysyy normaalina. Myös opiskelu on helpompaa. Keho pysyy kunnossa ja hyvinvoivana. Liikunnalla on myös myönteisiä vaikutuksia lapsen/nuoren sosiaaliseen kehitykseen. Se mahdollistaa vuorovaikutuksen muiden kanssa, toisten kanssa työskentelyn ja uusien sosiaalisten suhteiden luomisen.
Myös kestävyyskunto, veren rasva-arvot, verenpaine, aineenvaihdunta, luuston terveys, henkinen hyvinvointi ja oppiminen paranevat kun liikkuu.

Miten näitä edellä mainittuja suosituksia voisi sitten toteuttaa käytännössä?
Päiväkodissa hoitajat voisivat suunnitella etukäteen toimintaa ja hyödyntää liikkumiseen erilaisia ympäristöjä (piha, liikuntasali, puisto, retket, sisätilat..). Vain mielikuvitus on rajana. Lapsen tulisi saada olla ulkona joka päivä useampi tunti. Toiminnan ei aina tarvitse olla ohjattua, yleensä lapset keksivät itsekin tekemistä ja leikkejä.

Kuvan lähde tästä

Päiväkodin piha ja sisustus tulisi olla mielenkiintoinen ja monipuolinen mikä kannustaa lapsia liikkumaan ja leikkimään. Jos leikki/liikkumisvälineillä on jokin varasto, lasten tulisi saada hakea haluamiansa välineitä vapaasti, kunhan muistaa palauttaa käytön jälkeen. Päiväkotiin tulisi hankkia monipuolisesti leikkivälineitä (hernepusseja, palloja, pulkkia, hiekkaleluja..).
Hoitajat voisivat keskustella vanhempien kanssa liikkumisen tärkeydestä, ja kertoa vinkkejä kotona liikkumiseen ja lapsen motivoimiseen.
Koululaisia tulisi kannustaa liikkumaan enemmän välitunneilla. Voi vaikka hyppiä hyppynarulla, pelata jalkapalloa, tai alkaa vanhoja kunnon leikkejä kuten rosvoa ja poliisia tai tervapataa. Myös lukujärjestykseen voisi mahduttaa enemmän liikuntatunteja.
Yläkoulussa meilllä oli sellainen taisto- lihaskuntokamppanja, jossa nuoria kannustettiin liikkumaan niin vapaa-aikana kuin koulussakin. Siinä jokaiselle jaettiin vihkonen jossa oli treenivinkkejä noin kuuden viikon ajaksi. Siinä esiteltiin liikkeitä ja kannustettiin haastamaan itsensä ja parantamaan tulostaan. Tällaisia tempauksia pitäisi mielestäni olla enemmänkin nuorille. Myös kaikenlaisten ilmaislipukkeiden jakaminen vaikka kuntosalille voisi innostaa nuoria liikkumaan enemmän.

Tässä vielä linkki hyödylliseen sivustoon!