Terveysliikunta

Terveysliikuntaa on kaikki liikunta, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen.

Terveysliikunta on elimistön toimintaa sopivasti kuormittavaa liikuntaa, jolla on terveyttä editävä vaikutus. Liikunnan tulee olla riittävän tehokasta ja kuormittavaa sekä riittävän usein toistuvaa. Liikunnan on oltava säännölllistä, koska ihminen ei voi varastoida liikunnan vaikutuksia.

Näin saavutetaan monia hyötyjä; ihminen ei väsy niin helposti ja myös monet sairaudet pysyvät loitolla.

Terveyskunnolla tarkoitetaan ihmisen toimintakykyä terveyden kannalta.Terveyskunto on kykyä selviytyä päivittäisistä toiminnoista, myös sairastumisriski pienenee. Terveyskuntoon vaikuttavat  perimä sekä monet elintapa-, yksilö- ja ympäristötekijät.

Hyvä terveyskunto on muun muassa:

• 

  Tässä lähde

  hyvää kestävyyttä
• kehon hallintaa
• lihasvoimaa
• lihaskestävyyttä
• nivelten liikkuvuutta
• luuston vahvuutta
• normaalia painoa

Fyysisen kunnon osa-alueet ovat:

• hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto= kestävyyskunto/aerobinen kunto
  - on yhteydessä sydän- ja verenkiertoelimistön terveyteen. Kestävyyteen vaikuttavat hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto, lihasten aineenvaihdunta ja hermoston toiminta. Hyviä lajeja kestävyyskunnon kehittämiseen ja ylläpitämiseen ovat mm kävely, pyöräily, hiihto, uinti, juoksulenkkeily, jumppa, ja luistelu.
• lihasvoima ja kestävyys
  -Hyviä harjoitteita ovat kuntosaliharjoittelu, jumpat, voimistelu, pilates ja kuntopiirit.
• nivelten liikkuvuus
  -Liikkuvuutta saa lisää venyttelemällä liikunnan ohessa, liikkuvuuteen painottuvissa jumpissa, voimistelussa, joogassa ja pilateksessa
• luiden vahvuus=tuki ja liikuntaelimistön kunto
  - osa-alueet ovat lihasvoima, lihaskestävyys ja liikkuvuus, vaikutusta on mm. arkiaskareiden tekemisessä.
• liikkeiden hallinta
• tasapaino= motorinen kunto
  -Tasapaino on yhteyksissä kaatumisalttiuteen ja luunmurtumiin. Motorista kuntoa pääsee harjoittamaan mm palloilulajeissa, jumpissa, tanssissa, ratsastus, laskettelu ja  luistelu.

Liikunnan vaikutukset elimistöön ja terveyteen:

 

Liikunalla on monia vaikutuksia ihmisen terveyteen; niin sosiaaliseen, psyykkiseen kuin fyysiseenkin terveyteen.

Liikunnalla on vaikutuksia lihaksistoon ja keuhkojen toimintaan (hapenottokyky paranee). Hapenottokykyyn vaikuttaa myös sydämen ja verenkiertoelimistön toiminta.

Luuliikunta auttaa myös ylläpitämään luiden vahvuutta ja lujuutta. Myös verenkierto vilkastuu. Monissa elimissä näkyy muutoksia: sydämen leposyke laskee, hapenkäyttö tehostuu, ja pumppausteho kasvaa. Verenpaine laskee kun ääreisvastus laskee. Myös veren rasva-arvot paranevat.  Lihasmassa kasvaa ja rasvakudoksen määrä pienenee. Ihmisen liikehallinta paranee;  parempi tasapaino, ketteryys, koordinaatio, reaktiokyky ja nopeus.
Mieleinen liikunta vaikuttaa myös ihmisen psyykkeeseen; mieliala kohoaa ja vireystila nousee. Ihminen saa myönteisiä kokemuksia, itsetunto vahvistuu, stressitaso mataloituu, ja ihmisellä on vähemmän masennusta ja ahdistusta.

Sosiaalinen hyvinvointi paranee; ihminen oppii parempia vuorovaikutustaitoja, ja oppii ottamaan toiset huomioon. Myös hänen sosiaaliset verkostonsa suurenee.

Myös keskittymiskyky ja muisti parantuvat liikunnan vaikutuksesta.

Myös unen laatu paranee.
Paljon liikkuvalla ihmisellä on myös pienempi riski sairastua moniin sairauksiin kuten; diabetekseen, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin, nivelrikkoon, osteoporoosiin, syöpään, masennukseen ja dementiaan..

 



Lähihoitajan rooli liikunnassa ja ĺiikunnan ohjauksessa

 

Kongreettisia keinoja kuntoutujan motivoimiseen?

 

Lähihoitajalla on iso rooli esimerkiksi asiakkaan motivoimisessa liikuntaan. Hän voi kertoa liikunnan terveysvaikutuksista ja siitä mitä liikkumattomuudesta voi seurata.

Hoitajan on hyvä olla itsekin esimerkkinä asiakkaille, ja toimia itse ohjauksensa mukaan. Esim. jos hoitaja sanoo asiakkalle että pitäisi liikkua enemmän, hänellä ei ole juurikaan sananvaltaa, jos ei itse liiku ikinä. Pitää itse näyttää hyvää mallia, ja lähteä asiakkaan kanssa yhdessä liikkumaan.

Liikunnan tulee olla hauskaa, eikä liian raskasta. Hoitajan tulee ottaa huomioon esim. asiakkaansa  ikä, voimavarat, kunto ja sairaudet.

Päiväkodissa hoitaja voi kannustaa lapset vaikka leikkimään yhdessä jotain peliä tai leikkiä, mikä on onneksi helppoa koska lapset lähtevät yleensä innolla mukaan toimintaan. Lapsia voi motivoida esim. kaverien seuralla ja esimerkillä ja vaikka kokeilemaan jotain peliä yhdessä hoitajan kanssa.

Hoivakodissa vanhusten kanssa voi mennä yhdessä. Varsinkin dementoituneelle tulisi antaa selkeät ohjeet ( lähdetään yhdessä ulkoilemaan! ei: lähdetkö ulkoilemaan??!?!? ai et lähde? no ei sitten, ei haittaa, jää lepäämään.). Monet hoitajat tekevät itselleen helpoimman kautta; jos vanhus ei halua lähteä ulos, luovutetaan liian nopeasti. Silloinhan voi vaikka pitää ylimääräisen kahvitauon.

Usein vanhuksella kestää hetki, ennenkuin vastaa ja tekee päätöksen. Hoitajan ei tulisi tehdä liian nopeita johtopäätöksiä tästä. Me pyrimme seuraavalla työssäoppimisjaksolla kiinnittää huomiota tähän.

 

Entä jos ihminen on motivoitumaton liikkumaan?

Tärkeää on perustella liikkumisen hyödyt; miksi kannattaa liikkua monipuolisesti. Oma äänensävy ja -paino, sekä ilmeet ja eleet ovat ohjauksessa tärkeällä sijalla. Hoitaja voisi etsiä sellaisia liikantamuotoja, mistä asiakas itse nauttii! Ja tämä vaatii sitä että kuntoutujan kanssa juttelee rauhassa. Esim. jos ihminen pelkää vettä ja uimista, ei hoitajan varmaankaan kannata raahata häntä heti uimahalliin ja altaan syvään päähän.

Vanhusten kanssa täytyy muistaa riittävän ajan antaminen ja selkeä ohjaus.

Myös hoitajan oma motivaatio ja innostus toimintaan on tärkeä asia. Jos hoitajaa ei voisi vähempää kiinnostaa lähteä itse lenkille, miten hän voisi saada innostettua asiakkaan mukaansa.

 

 

"Kun me lakkaamme liikkumasta, se ei johdu siitä, että vanhenemme, vaan me vanhenemme sen takia, että lakkaamme liikkumasta." -Tahko Pihkala, Kuntouttava lähihoito 2013